Misbehaving T-Rex.

Uuden animaationi making of - materiaalia.

Olen nyt pari päivää työskennellyt uuden animaationi kimpussa. Vaikka en varsinaista animoimista ole vielä aloittutkaan, niin esivalmisteluihin on kuulunut mahtavia hetkiä. Lumen luominen viimaisessa pakkasessa on pieni hinta siitä, että pääsee nauttimaan suomalaisesta talvesta kauneimmillaan.

Lopullinen animaationi valmistunee huhtikuun aikana. Ellen lähde lappiin kevättä karkuun.

Tilamme/Situation.

Tässä valmis video sitä odottaneille.



Live –animaatio kaupunkitilan muutoksesta.
POP Up Galleria, Jyväskylässä 5.3-8.3.2013

Animaation ovat kokonaisuudessaan tehneet galleriassa vierailleet henkilöt. Minun roolini oli ohjeistaa ja neuvoa animoinnin saloihin.

Kiitos kaikille osallistujille!

Thank you to all participants!

Tilamme

Live –animaatio kaupunkitilan muutoksesta.

POP Up Galleria, Jyväskylässä 1.3 -31.3.2013

Mikä on meidän tilamme?

Animaatio muotoutuu täysin katsojien mieltymyksien mukaan. Minun on mahdotonta ennustaa miltä animaatiomme näyttää. Se on elämää.

Alussa tila on neutraali. Se on harmaa, eikä siinä ole liikettä. Staattiset henkilöt haparoivat harmaudessa. Mihin tilanne muuttuu, tarvitseeko sen muuttua?

Olen itse paikalla 5-8.3. Näyttelyn aukioloaikoina 10-16. 

Valmis teos jää nahtäville galleriatilaan.

Jyväskylän keskusta - Asemakatu 12 - Yliopistonkatu 32 - Torikulma/Tyynelänkulma - ent.Sinopeerin myymälä.

Komero täynnä unelmia.

Kuvassa näkyy tulevien elokuvieni ääniraita. Tai ainakin osa niistä.  Tilassa mahtuu seisomaan ja kääntymään ympäri, joten mitäpä sitä muuta toivoisi. Kun tarkastelemme lähemmmin kuvaa, siitä erottuu kolme tärkeää elementtiä. Nauhuri, lasipurkki metallisella kannella ja Lidlin vaniljavanukas kermavaahdolla.

Yritin etsiä tiettyä soundia ja kokeilin sitä sun tätä, mutta vasta vaniljavanukkaan kermavaahdon kohdalla onnisti. Kun kermavaahtoa liikutteli lusikalla, siitä lähti juuri toivomani märkä ritinä. Ääni muistuttaa mielestäni kytevää vettä. Etsin myös metallista veden loisketta. Lasipurkin metallin kansi tuotti mukavia tuloksia. Näiden äänien jälkimuokkaus, ei enää kovin aikaa vievä prosessi ole.

Uudet animaationi ovat valmiita tuota pikaa ja hyvä niin, sillä sain juuri tiedon, että minut hyväksyttiin AV-arkin jäseneksi. Tulevaisuudessa tämän kermavaahdon ritinä voi siis päätyä taidetapahtumaan lähellä sinua. Pidä siis varasi.

Making of me.

Tässäpä teille video vuodelta 2010. Se on kaverini kuvaama dokumentti työskentelytavoistani. Saa nauraa, itkeä ei kannata. Ei tämä niin vakavaa ole.

Duchamp.

 

Yllä oleva kuva on yksi ruutu uudesta animaatiostani. Se ja muut ruudut on kuvattu erään pikkukylän puoliksi lahoneen tanssiravintolan vessassa. Mikä motivoi aikuista miestä vasaroimaan likaista vessanpönttöä, jonka viimeisestä vedosta on kulunut noin 10 vuotta? Vastausta minulla ei ole, mutta kuvasuunnittelun ja animoinnin välissä huomaan usein hymyileväni. Tykkään miettiä paikan historiaa, suhdettani tilaan ja sen tulevaisuuteen. 10 vuoden päästä tätäkään vessaa ei enää ole. Koen olevani jonkilainen nopeuttaja, joka pystyy vääntelemään aikaa mieleisekseen monin eri tavoin. Animaatio -sanahan juontuu latinalaisesta sanasta animō ("herättää henkiin"). Aika on armoton kaveri, se hävittää kaiken, minkä luokin. Minä puolestani herätän henkiin kaiken minkä hävitän. Mielenkiintoista, eikö totta?

Alla oleva kuva on viimeinen otos, jonka otin kuvauspaikalla. Siinä näkyy hyvin millaisesta tilasta oli kyse. Pieni, likainen ja täynnä muistoja.