Komero täynnä unelmia.

Kuvassa näkyy tulevien elokuvieni ääniraita. Tai ainakin osa niistä.  Tilassa mahtuu seisomaan ja kääntymään ympäri, joten mitäpä sitä muuta toivoisi. Kun tarkastelemme lähemmmin kuvaa, siitä erottuu kolme tärkeää elementtiä. Nauhuri, lasipurkki metallisella kannella ja Lidlin vaniljavanukas kermavaahdolla.

Yritin etsiä tiettyä soundia ja kokeilin sitä sun tätä, mutta vasta vaniljavanukkaan kermavaahdon kohdalla onnisti. Kun kermavaahtoa liikutteli lusikalla, siitä lähti juuri toivomani märkä ritinä. Ääni muistuttaa mielestäni kytevää vettä. Etsin myös metallista veden loisketta. Lasipurkin metallin kansi tuotti mukavia tuloksia. Näiden äänien jälkimuokkaus, ei enää kovin aikaa vievä prosessi ole.

Uudet animaationi ovat valmiita tuota pikaa ja hyvä niin, sillä sain juuri tiedon, että minut hyväksyttiin AV-arkin jäseneksi. Tulevaisuudessa tämän kermavaahdon ritinä voi siis päätyä taidetapahtumaan lähellä sinua. Pidä siis varasi.

Making of me.

Tässäpä teille video vuodelta 2010. Se on kaverini kuvaama dokumentti työskentelytavoistani. Saa nauraa, itkeä ei kannata. Ei tämä niin vakavaa ole.

Duchamp.

 

Yllä oleva kuva on yksi ruutu uudesta animaatiostani. Se ja muut ruudut on kuvattu erään pikkukylän puoliksi lahoneen tanssiravintolan vessassa. Mikä motivoi aikuista miestä vasaroimaan likaista vessanpönttöä, jonka viimeisestä vedosta on kulunut noin 10 vuotta? Vastausta minulla ei ole, mutta kuvasuunnittelun ja animoinnin välissä huomaan usein hymyileväni. Tykkään miettiä paikan historiaa, suhdettani tilaan ja sen tulevaisuuteen. 10 vuoden päästä tätäkään vessaa ei enää ole. Koen olevani jonkilainen nopeuttaja, joka pystyy vääntelemään aikaa mieleisekseen monin eri tavoin. Animaatio -sanahan juontuu latinalaisesta sanasta animō ("herättää henkiin"). Aika on armoton kaveri, se hävittää kaiken, minkä luokin. Minä puolestani herätän henkiin kaiken minkä hävitän. Mielenkiintoista, eikö totta?

Alla oleva kuva on viimeinen otos, jonka otin kuvauspaikalla. Siinä näkyy hyvin millaisesta tilasta oli kyse. Pieni, likainen ja täynnä muistoja.

White, gray and black holidays to you.

TAITEILIJAT 2012.

1 jolukuuta Helsingin Taidehallissa avautuvassa näyttelyssä on esillä stop motion -animaationi Rakennemuutos. Mene siis sinne ja katsele miltä näyttää suomalainen taide juuri nyt.

Jos olet sohvaperuna voit esikatsella teostani perjantain klo. 20.30 Yle Fem kanavalta, Pixel -ohjelmassa. Sen jälkeen ohjlelma löytyy tuttuun tapaan Areenasta.

Tässä linkki Taidehallin nettisivuille, josta löytty kaikki tarvittava tieto näyttelystä.

Ja tästä linkki Pixel ohjelmaan.

Nyt tapittamaan!

Jyväskylän Taiteiljaseuran 67. vuosinäyttely.

Kaikki te jotka olette odottaneet, että teoksiani olisi esillä Jyväskylässä! Nyt pipot kohti Keski-Suomen museota. Siellä pääsette tutustumaan kätevästi sekä minun että muiden Jyväskylän alueen kuvataiteilijoiden tuotantoon Täällä on kaikki mi kallista on -näyttelyssä.

Näyttely avoinna 17.11 - 6.1.2013.

Lisätietoa.

Worst making of ever.

Tässä näette kuvakaappauksen meikäläisestä. Olen siinä lyömässä lekalla vanhaa puuvenettä. Löin sitä noin 1000 kertaa lekalla ja 2000 kertaa kirveellä. On vaikea sanoa missä vaiheessa huomasin, että vene oli jo maan tasalla, ennekuin lopetin sen hakkaamisen. Venettä hakatessani mietin mitä Michelangelo di Lodovico Buonarroti Simoni minusta ajattelisi. Voisi kaveri hieman yllättyä uusista kuvanveiston metodeistani.