TAITEILIJAT 2012.

1 jolukuuta Helsingin Taidehallissa avautuvassa näyttelyssä on esillä stop motion -animaationi Rakennemuutos. Mene siis sinne ja katsele miltä näyttää suomalainen taide juuri nyt.

Jos olet sohvaperuna voit esikatsella teostani perjantain klo. 20.30 Yle Fem kanavalta, Pixel -ohjelmassa. Sen jälkeen ohjlelma löytyy tuttuun tapaan Areenasta.

Tässä linkki Taidehallin nettisivuille, josta löytty kaikki tarvittava tieto näyttelystä.

Ja tästä linkki Pixel ohjelmaan.

Nyt tapittamaan!

Jyväskylän Taiteiljaseuran 67. vuosinäyttely.

Kaikki te jotka olette odottaneet, että teoksiani olisi esillä Jyväskylässä! Nyt pipot kohti Keski-Suomen museota. Siellä pääsette tutustumaan kätevästi sekä minun että muiden Jyväskylän alueen kuvataiteilijoiden tuotantoon Täällä on kaikki mi kallista on -näyttelyssä.

Näyttely avoinna 17.11 - 6.1.2013.

Lisätietoa.

Insanitus 2012.

Sain kutsun Insanitus mediafestivaaliin Liettuaan. Jos satutte pyörähtämään Kaunasin suunnalla 11-12.10.2012 menkää katsomaan miltä videoni näyttävät täysin uudenlaisessa ympäristössä. Paikalla myös paljon paljon elektornista muusiikkia huippuartisteilta kuten Legowelt. Itse en ole vielä osannut päättää lähdenkö paikan päälle vai en, mutta jos kivaa matkaseuraa löytyisi, niin mennään vaikka kahdestaan. Kyllä, juuri sinun kanssasi!

Tästä linkistä näet hauskan kuvan minusta ja saat lisää infoa tapahtumasta.

Törmäys ja seuraus.

Elämä on mutkatonta ja mukavaa.

Kun näen tällaisen puoliksi kaatuneen tolpan, jonka suoristamisen sijasta kyltit on heitetty rukkasilla horisonttiin paremmin sopiviksi en voi kuin hymyillä.

Kunpa useammat ihmiset osaisivat suhtautua asioihin yhtä leikkisällä otteella kuin Jyväskylän kunnanmiehet.

Kiitos!

Spray jam.

Kesällä on kiva hillua, kun tuuli hivelee hikisiä kainaloita katukulttuuritapahtumissa.
Maalaaminen on aina mukavaa ja aika liitää kuin siivillä kun saa suihkia maalia ilmaan ja pusikkoon. Olkoon tämä esipuhe ja kutsu tulevaan näyttelyyn Lappeenrannassa.

Tervemenoa avajaisiin 8.4.2012 Lappeenrantaan Mattolaiturjatkot -näyttelyn toiseen osaan. Se on isompi, se on parempi! Tässä näyttelyn kotisivut.

Yllä oleva teokseni edustaa erittäin uutta katutaiteen aaltoa, mitä? Keksi nimi ja voita!

Mattolaiturijatkojen avajaiset galleria Harhassa.

Kokosin pienen videon katutaidenäyttely Mattolaiturijatkojen avajaisista Joensuussa. Olokee hyvät.

Ars Kärsämäki 2012.

                                                                                                      Kuva: Niina Mantsinen.

Tämä kesä on mennyt railakkaasti erilaisten taideprojektien parissa. Kuvataide ja katutaide tappelevat jatkuvasti huomiostani, enkä oikein osaa päättää kumman kanssa aikaani viettäisin enemmän. Tällä hetkellä skitsofreniaa aiheuttava taistelu kahden jättiläisen välillä kulminoituu kuratoimaani nuorten taiteilijoiden kesänäyttelyyn.

Olen yrittänyt pitää kuvataiteen ja katutaiteen visusti erillään omassa elämässäni. Viime aikoina olen huomannut epäonnistuneeni tässä tehtävässä. Katutaide on edustanut minulle jotain tutkimatonta korpimaata, joka on vain minua varten. Harrastus, jossa saan olla vapaa kaikesta elämäni rasitteista, mukaan lukien itseni. Omaan kuvataiteeseeni olen  suhtautunut ammattimaisemmin. Se on minun työni, joten sitä ei voi ottaa harrastusmaisen kevyesti. Suhtaudun teoksiini äärimäisellä vakavuudella, vaikka niiden tekeminen onkin suurimmasi osaksi erittäin hauskaa.

Ars Kärsämäen kuratoinnin myötä olen joutunut käsittelemään omaa suhdettani katutaiteeseen erittäin tarkasti. Minulle näyttely edustaa kaikkea sitä mistä minä pidän. Onkin mahtavaa päästä avajaisiin katsomaan näyttelyä, jossa kaikki teokset ovat hyviä, puhuttelevia ja uutta antavaa. Ainakin minulle.

Näyttelyn taiteilijoiden käyttämien tekotapojen erilaisuus on melkoinen. Tarjolla on perinteisiä kuvataiteen muotoja sekä ITE-taidetta lähestyvää kokeilevaa katutaidetta ja kaikkea siltä väliltä. Nelostien varrelle on noussut jo jättimäisiä muraaleja, moottorisahagraffitia ja pikkuruisista hamahelmistä rakentuva teos. Pelkästään näiden teoksien vuoropuhelu laajentaa omaa taidetajuntaani jättimäisellä lusikalla. Ensi viikolla mukaan heitetään vielä videotaidetta, veistoksia, installaatioita, valokuvia ja kaikkea muuta mukavaa. Minusta tuntuu, että avajaisiin tarvitsen isomman lakin, sillä aivoni luultavammin pulpahtelee ulos kallostaan yrittäessään käsitellä taiteen tulvaa.  Gaspar Noé:n Enter the Void vaikuttaa näyttelyn rinnalla mustavalkoiselta dokumentilta eduskunnan kyselytunnilta.


Näyttelyn avajaiset ovat 29.6.2012 Tervetuloa!

Näyttelyn kotisivut.

Ydinperhe.

Making of Ydinperhe.

Olen tehnyt nukkeanimaatioita viimeksi vuonna 2005.
Sen jälkeen animaatioideni rakenne on muuttunut melkoisesti, ja onkin mukava huomata, miten olen pikkuhiljaa rakentanut itselleni sopivan tavan animoida.

2005 kuvasin myös ensimmäiset elokuvani, jossa rikoin tavaroita. Ne eivät vielä silloin olleet animaatiota, vaan dokumentoituja performansseja. Nämä toisistaan vielä silloin riippumattomat asiat ovat nykyään muodostuneet merkittäviksi taiteeni rakennepilareiksi.

Yllä olevassa kuvassa näkyy kellarimme. Näky muistuttaa ehkä enemmän kauhuelokuvaa kuin halinallejen keväästä kertovaa lastenelokuvaa. Pyöräänsä varastosta hakevan henkilön silmin katsottuna kellarissa häärivä, mössyköiden kanssa leikkivä aikuinen mies voi vaikuttaa kummalta tapaukselta.

Kuvassa näkyvät teipit laitoin sormiini lisärakkojen estämiseksi. Saksilla pehmolelujen leikkaaminen on yllättävän rankkaa puuhaa. Kymmenentuhannen leikkausliikkeen jälkeen ranteeseeni muodostui niin iso patti, että sille olisi voinut piirtää kasvot ja kutsua sitä serkuksi.

Ydiperheen ensi-ilta on 13.7 Joensuussa Mattolaiturijatkot-näyttelyssä.

Uuden animaation ennakkovilkaisu.

Animaatioviikonloppu Oulun taidemuseossa 30.3.-1.4.

Jos et pääse Lahteen katsomaan animaatiotani, mene Ouluun.
Stop motion -animaationi Rakennemuutos on nähtävillä Oulun taidemeuseossa 30.3.-1.4.

Lisää infoa tapahtumasta.

Kinos 12.

Jos liikut Lahdessa Lauantaina 31.3 mene katsomaan pari elokuvaani.

Rakennemuutos on stop motion -animaation keinoin tehty videoteos, jossa kokonainen taloa lahoaa pois.
Elokuvan making of -dokumentti löytyy tästä.

Keltainen Corolla on lyhyt dokumentti pienen kylän pillurallista. Teos on kuvattu yhdessä kuvataiteilija Sampsa Kuhan kanssa.

Lyhytelokuvafestivaalin kotisvut.

Valograffitia ja teippitaidetta.

Minut kutsuttiin pitämään katutaidetyöpaja Kärsämäen lasten -ja nuortenkullttuuripäiville 25.2.2102. Tällä kertaa pidin työpajan siaätiloissa, koska ulkona vallitsi perinteinen helmikuinen keli.

Sisätiloissa on mahdollisuus harrastaa monenlaista katutaidetta ja tällä kertaa keskityin kahteen erilaiseen tekotapaan valograffitiin ja teippiveistämiseen.

Valograffiti mahdollistaa uuden tavan tutkia ympäristöään. Sen avulla voi kokeilla, leikkiä ja hahmotella monelaisia asioita, tilanteita ja tapahtumia. Graffitimainen lopputulos jää näkyviin vain kameran kennolle, joten sitä voi harrastaa melkeinpä missä vain. Valograffitin avulla on helppo harjoitella esim. throwareiden ja tägien tekemistä vaikka omassa olohuoneessa.

Valomaalauksen harjoittelua.

Teippiveistäminen on kätevä työkalu suurien ja keveiden veistoksien tekemiseen. Veistoksien keveys mahdollistaa helpon liikuteltavuuden, joka installaatioita tehdessä on pelkkää plussaa. Teipin avulla on helppo rakentaa minkälaisia patsaita tahansa ja materiaalikustannukset pysyvät kurissa.

Katutaidetyöpajat tarjoavat uusia kokemuksia kaikille.

Valmis teippiveistos lähdössä kylille.

Vaalit 2012.