Pahvikodinrakentajan arkea.

Isäni on rakentanut omin käsin kaksi omakotitaloa ja useita muita rakennuksia. Tämä on minun ensimmäinen oma taloni. Suunittelussa paneuduin alusta asti materiaalien helppoon saatavuuteen, edullisuuteen ja rakenteiden keveyteen. Pahvin dyykkaaminen isommissa määrissä vaatii huolellisuutta, sillä usein isommat pahvilevyt litistellään pieniin keräysastioihin tai rullakoihin mahtuviksi.

Kodinkone- ja huonekaluliikkeet ovatkin isojen pahvilevyjen hankkimiseen oiva paikka. Jonkun muun sänkyä kolhuilta suojaava pahvilevy on minun tulevan taloni lattia. Jääkaapin suojapahvit saavat toimittaa oven virkaa. Paloturvallista pahvisesta talosta on vaikea tehdä, mutta koska sähköjen hankkiminen kaupunkialueella ilmaiseksi on tuskallisen vaikeaa ei siitä juurikaan tarvitse murehtia.

Taloni tulisi olla tukeva, mutta kuitenkin helposti liikuteltava. Pahvi on materiaalina yllättävän lämmin, joten tuulenkestävyys nouseekin yhdeksi tärkeimmistä ominaisuuksista. Sateelta suojaaminen onnistuu parhaiten muovisella pressulla. Pressuja löytää kodinkoneliikkeiden roskakoreista melko mukavasti.

Tontin hankkiminen ei mielestäni ole kovinkaan hankalaa, sillä omistanhan minäkin oman palani julkistaa tilaa, jolloin minulla ei pitäisi olla mitään estettä myös käyttää sitä. Tulevista naapureistani en vielä tiedä, mutta toivon että en häiritse heidän elämäänsä tarpeettoman paljon omalla kodillani.




(Kuva Karoliina Paappa.)

Lisää infoa tapahtumasta http://mediapyhat.rajataide.fi/2011/09/landing-points/

Tervetuloa kylään uuteen teokseeni 16.9.2011.

Pahvinen tupa ja perunaton maa on tilaan sijoittuva teosprojekti, joka on osa Landing Points -näyttelyä.

16.9. 2011 teos on nähtävillä Backlight 11 festivaalin avajaisten yhteydessä klo 17 alkaen Taidekeskus Mältinrannan, Tampereen taidemuseon ja TR1 Taidehallin läheisyydessä.


"Teoksen lähtökohtana minulla oli kaupungeissa toimiva jatkuva muuttoliike, jossa asunnottomat ja muut tilan käyttäjät ottavat mittaa toisistaan. Helsingissä Kallion leipäjonossa pari kertaa viikossa seisovat ihmiset ärsyttävät paikallisia niin paljon, että Kallion asukkaat haluaisivat lopettaa ruuan jakelun köyhille.

Minun on vaikea ymmärtää sitä suvaitsemattomuuden määrää, jonka länsimainen rahan, statuksen ja yhteiskunnallisen aseman ympärillä pyörivä piirileikki on saanut aikaan. Meille kaikilla tulisi olla edes jonkinlainen tila, jossa voimme leikkiä kotia."





"The starting point for my work was the continuous migration happening in cities. Homeless people and other users of space are fighting for their right to be. In Helsinki, in the area called Kallio, there is a food bank where people are standing in a line a couple of times in a week waiting for food. This line of poor people is annoying the other inhabitants of Kallio so much that they would like to stop the food distribution to the poor altogether.

I find it difficult to understand the amount of intolerance that the giant play around money, status and social position has brought us in the Western countries. All of us should have even some kind of space where we could play house."


It matters less to a person where they are born than where they can live.
~ Turkish Proverb

Askeleen edellä.

Kesämuistoja.

Ajattelin kertoa muutaman muiston kesästäni.

1. Mittarimadoilla ei ole jalkoja keskellä vartaloa.

2. Jos syö vaniljapuikkoa siten, että yrittää syödä kaikki suklaat aluksi, puikko yleensä katkeaa ennkuin on saanut kaikki suklaat häviämään.

Rakennemuutos.

Uusi stop motion-animaationi on valmis. Se on nähtävillä nuorten kuvataiteilijoiden kesänäyttelyssä Kärsämäellä 18.6.-28.8.2011.

Lisää infoa täältä.

Making of -dokumentin toinen osa.







Tässä vielä muutama kuvakaappaus itse animaatiosta.

Uuden animaationi making of -dokumentti.

Pienen veturimiehen tarina.

Lähdin äitini kanssa käymään kaupassa. Äiti olisi halunnut jäätelöä, mutta ostin muovimukeja.




























Klikkaamalla kuvia saat ne suuremmiksi.