sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Pahvikodinrakentajan arkea.





Isäni on rakentanut omin käsin kaksi omakotitaloa ja useita muita rakennuksia. Tämä on minun ensimmäinen oma taloni. Suunittelussa paneuduin alusta asti materiaalien helppoon saatavuuteen, edullisuuteen ja rakenteiden keveyteen. Pahvin dyykkaaminen isommissa määrissä vaatii huolellisuutta, sillä usein isommat pahvilevyt litistellään pieniin keräysastioihin tai rullakoihin mahtuviksi.

Kodinkone- ja huonekaluliikkeet ovatkin isojen pahvilevyjen hankkimiseen oiva paikka. Jonkun muun sänkyä kolhuilta suojaava pahvilevy on minun tulevan taloni lattia. Jääkaapin suojapahvit saavat toimittaa oven virkaa. Paloturvallista pahvisesta talosta on vaikea tehdä, mutta koska sähköjen hankkiminen kaupunkialueella ilmaiseksi on tuskallisen vaikeaa ei siitä juurikaan tarvitse murehtia.

Taloni tulisi olla tukeva, mutta kuitenkin helposti liikuteltava. Pahvi on materiaalina yllättävän lämmin, joten tuulenkestävyys nouseekin yhdeksi tärkeimmistä ominaisuuksista. Sateelta suojaaminen onnistuu parhaiten muovisella pressulla. Pressuja löytää kodinkoneliikkeiden roskakoreista melko mukavasti.

Tontin hankkiminen ei mielestäni ole kovinkaan hankalaa, sillä omistanhan minäkin oman palani julkistaa tilaa, jolloin minulla ei pitäisi olla mitään estettä myös käyttää sitä. Tulevista naapureistani en vielä tiedä, mutta toivon että en häiritse heidän elämäänsä tarpeettoman paljon omalla kodillani.




(Kuva Karoliina Paappa.)

Lisää infoa tapahtumasta http://mediapyhat.rajataide.fi/2011/09/landing-points/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti