Yläkaupungin Yö 2014.

Jyväskylän Yläkaupungin Yössä häslätään 17.5.2014 katutaiteen parissa monessa paikassa, joten nyt on oiva tilaisuus tutustua katutaiteen monipuolisuuteen.

Itse sähellän OFS -skeittikilpailun aikana eräänlaisen perfrormanssin parissa. Sen jälkeen siirrymme maalaamaan juomatehtaalle graffitia ja tämän jälkeen avaan keskustelua katutaiteesta Keski-Suomen museossa klo. 20.00 alkaen. Keskusteluun osallistuu myös Jussi Riihelä, joka toteuttaa aiemmin päivällä johonkin Jyväskylään katutaideteoksen Äkkigallerian katustipendin siivittämänä.

Jos silmäsi ovat yleensä kiinni kun kävelet kaduilla, pidä ne edes huomenna auki.

Katutaidetyöpaja Kärsämäellä.

Pidin luennon aiheesta "Katutaide vs. Ilkivalta" Kärsämäen yläasteen ja lukion oppilaille 18.11.
Käsittelin luennolla katutaiteen mahdollisuuksia sekä katutaiteeseen vahvasti kuuluvaa dilemmaa: taidetta vai töhryä? Hahmottelin esimerkkien avulla kuinka yhteiskunta, taiteilijat ja katsojat määrittelevät katutaidetta omalta osaltaan.

Nostin esiin erilaisia katutaiteen tekotapoja, joista jokainen omasta ympäristöstään kiinnostunut voi löytää oivia keinoja toteuttaa itseään, jopa laillisesti.

Luennon jälkeen oppilaiden oli mahdollista osallistua katutaidetyöpajaan, jossa viritimme aivot taiteen taajuudelle. Illan vietimme ideoiden, kokeillen ja keskustellen kaikista niistä mahdollisuuksista mitä kaupunkiympäristö voi meille tarjota ja mitä me puolestamme sille.



Luovuus syntyy kaaoksesta.


Yön tunteina.


Aamun sarastaessa.


Tässä linkki pyhäjokiseudun artikkeliin.

Laillisen katutaiteen luennon satoa.

Laillinen katutaide on terminä mielestäni melko huono, sillä se ei kuvaa riittävästi kaiken sen luovuuden kirjoa jota kaupungeista löytyy. Olenkin miettinyt erilaisia termejä jo pitemmän aikaa, kunnes tänään laillisen katutaideluennon jälkeen keksin mielestäni hyvä termin; Kaupungin luova haltuunotto.

Haltuunotto on tosin hieman liian väkivaltainen termi, joten ehkä kaupungin luova hyväksikäyttö olisi parempi. Hyväksikäyttökin kuulostaa toisaalta siltä, että kaupunki olisi vain jonkin hyväksikäytettävä möykky, joka ei hyötyisi taiteesta millään tavalla. Ehkä jopa päinvastoin kärsisi siitä?

Miten kuvaiisin sitä valtaisaa liikettä, joka ottaa käyttöön tilaa kaupungeissa?

Siinähä se tulikin! Kaupungin käyttöönotto. Tyhjien seinäpintojen, lyhtytolppien, sähkökaappien, torien, kauppojen, hyllyjen, nurkkien, kattojen ja viemärinkansien käyttöönotostahan laillisessa katutaiteessa on kyse. Siinä ei tuhota mitään, vaan pelkästään annetaan tavalliselle asialle uusi mahdollisuus toimia luovuuden välikappaleena.

Siksipä nimeänkin laillisen katutaiteen omassa pässäni kaupunkien käyttöönotoksi. Termiä saavat toki muutkin käyttää.


Olkoon tämä ensimmäinen luku uudessa Kaupungin käyttöönotto-opas -sarjassa.

Tänään pidin siis kaupungin käyttöönotto -luennon Tamyn kulttuuriosaston Laillinen katutaide -työpajan ensimäisessä kokoontumisessa.

Valokuvat on otettu tänään kaupungin käyttöönottokierroksella ja sateesta huolimatta saimme ihastella monimuotoista käyttöönottoa. Tulevaisuus tuo varmasti lisää hienoja teoksia tullessaan.

Muovailuvahamies matkalla Helsinkiin (surkea näky sateella).



Ahmatti roskapönttö meinasi viedä syöttävän käden.



Puistonpenkkisovellus jääkaappimagneettiruonoudesta.


Tärkeitä ohjeita jokaiselle.

Pikku vinkki vielä loppuun. Kuvia klikkaamalla voit katsella kuvia isommassa koossa.