sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Ars Kärsämäki 2012.

                                                                                                      Kuva: Niina Mantsinen.

Tämä kesä on mennyt railakkaasti erilaisten taideprojektien parissa. Kuvataide ja katutaide tappelevat jatkuvasti huomiostani, enkä oikein osaa päättää kumman kanssa aikaani viettäisin enemmän. Tällä hetkellä skitsofreniaa aiheuttava taistelu kahden jättiläisen välillä kulminoituu kuratoimaani nuorten taiteilijoiden kesänäyttelyyn.

Olen yrittänyt pitää kuvataiteen ja katutaiteen visusti erillään omassa elämässäni. Viime aikoina olen huomannut epäonnistuneeni tässä tehtävässä. Katutaide on edustanut minulle jotain tutkimatonta korpimaata, joka on vain minua varten. Harrastus, jossa saan olla vapaa kaikesta elämäni rasitteista, mukaan lukien itseni. Omaan kuvataiteeseeni olen  suhtautunut ammattimaisemmin. Se on minun työni, joten sitä ei voi ottaa harrastusmaisen kevyesti. Suhtaudun teoksiini äärimäisellä vakavuudella, vaikka niiden tekeminen onkin suurimmasi osaksi erittäin hauskaa.

Ars Kärsämäen kuratoinnin myötä olen joutunut käsittelemään omaa suhdettani katutaiteeseen erittäin tarkasti. Minulle näyttely edustaa kaikkea sitä mistä minä pidän. Onkin mahtavaa päästä avajaisiin katsomaan näyttelyä, jossa kaikki teokset ovat hyviä, puhuttelevia ja uutta antavaa. Ainakin minulle.

Näyttelyn taiteilijoiden käyttämien tekotapojen erilaisuus on melkoinen. Tarjolla on perinteisiä kuvataiteen muotoja sekä ITE-taidetta lähestyvää kokeilevaa katutaidetta ja kaikkea siltä väliltä. Nelostien varrelle on noussut jo jättimäisiä muraaleja, moottorisahagraffitia ja pikkuruisista hamahelmistä rakentuva teos. Pelkästään näiden teoksien vuoropuhelu laajentaa omaa taidetajuntaani jättimäisellä lusikalla. Ensi viikolla mukaan heitetään vielä videotaidetta, veistoksia, installaatioita, valokuvia ja kaikkea muuta mukavaa. Minusta tuntuu, että avajaisiin tarvitsen isomman lakin, sillä aivoni luultavammin pulpahtelee ulos kallostaan yrittäessään käsitellä taiteen tulvaa.  Gaspar Noé:n Enter the Void vaikuttaa näyttelyn rinnalla mustavalkoiselta dokumentilta eduskunnakyselytunnilta.


Näyttelyn avajaiset ovat 29.6.2012 Tervetuloa!

Näyttelyn kotisivut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti