torstai 26. huhtikuuta 2012

Skeittistoppereita euroopasta.

Skeittistopperit, nämä kaupunkitaiteen pienet kullanhiput jäävät liian pienelle huomiolle. Olen itsekin kohdellut niitä kaltoin. Nuorena poikana sahasimme, revimme tai potkimme irti jokaisen meidän tielle tulevan pienen veistoksen.

Olen muutaman vuoden ajan tarkastellut niitä lähemmin ja tullut tulokseen, että nehän ovat oikeastaan aika hienoja. Vihaan niitä edelleen, mutta peruspoistiivisena ihmisenä yritän löytää kaikesta jotain hyvää.

Niiden suunittelu, luonnollinen rytmi ja täydellinen sijoittelu erinäisimpiin paikkoihin muodostaa minulle tarinoita veistäjistä, vihaajista ja ohikulkijoista. Ajatelkaa, kuinka monta virkamieheltä tuoksuvaa papyrysta ja taloyhtiön hallituksen jäsenentä vaaditaan saamaan nämä veistokset paikoilleen. Työtuntimääristä puhumattakaan.

Skeittistoppereiden tarkoitus on estää skeittaajien, rullaluistelijoiden ja BMX -pyöräilijöiden mahdollisuus käytää kyseistä metallitankoa, tiiliaitaa tai betonimöhkälettä omiin tarkoituksiinsa. Kun skeittistopperi on asennettu, paikka kuolee hyvin nopeasti. Se kaupunkeihin kuuluva kolina ja liike muuttaa pois. Onneksi sentään betonimöhkäleen pinta ei enää kulu, eikä kukkapenkit mene pilalle.

Olen kuvannut kymmeniä skeittistoppereita useassa maassa.

Tässä niistä muutama.











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti